Moninkertainen ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja Kimmo Sasi on ehdolla Suomi-Seuran uudeksi puheenjohtajaksi.
Kuinka Kimmo Sasi sopisi ulkosuomalaisten asioita edistävän yhdistyksen Suomi-Seuran puheenjohtajaksi, joka toimii myös Ulkosuomalaisparlamentin presidenttinä?
Suomea, ruotsia ja englantia sujuvasti puhuva Kimmo Sasi, 71v, on ollut ulkomaankauppa-, eurooppa- sekä liikenne- ja viestintäministerinä ja 32 vuotta kansanedustajana. Puheita voi Sasi pitää ja osallistua keskusteluun myös saksaksi ja ranskaksi.
Sasi on koulutukseltaan lakimies (Helsingin yliopisto, OTM ja Columbia University, NY, LL.M.) sekä diplomekonom (Hanken). Parhaillaan Sasi on tohtorikoulutuksessa ja kirjoittamassa väitöskirjaa valtiosääntöoikeudesta.
Kimmo Sasi on toiminut myös Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä, Euroopan neuvoston ihmisoikeusalakomitean puheenjohtajana ja Maailman kauppajärjestön (WTO) Dohan kokouksen varapuheenjohtajana.
Tohtoriopiskelujensa lisäksi Sasi on nyt myös Suomen edustaja Pohjoismaiden ministerineuvoston rajaesteneuvostossa, jonka tehtävänä on poistaa maahanmuuttoon/maastamuutosta aiheutuvia ongelmia.
USAsuomeksi-julkaisulla oli mahdollisuus keskustella Kimmo Sasin kanssa ja kysellä ulkosuomalaisia kiinnostavia asioita.
– Mitä mielestänne on ulkosuomalaisuus?
– Ulkomailla asuvien suomalaisten yhteisö, joka kunnioittaa suomalaista perinnettä ja suomalaisia arvoja ja haluaa pitää yhteyttä ja vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Tunnetteko ulkosuomalaisten akuutteja ongelmia, kuten pankkiyhteyksien ja tunnusten saamisen vaikeudet, lyhyt ja kallis Suomen passi, viranomaisyhteyksien hoitamisen vaikeus etätyönä, esim Ylen ohjelmien geoblokkaus. Hoitaakseen montaa asiaa pitäisi ulkosuomalaisellakin olla suomalainen puhelin, muutoin asiointi on todella vaikeata.
– Tunnen hyvin. Olen nähnyt konkreettisesti ne ongelmat, joita muutossa ja ulkomailla asumisessa syntyy. Tyttäreni asuu nykyisin Tukholmassa. Olen sen lisäksi saanut työskennellä Suomen edustajana Pohjoismaiden rajaesteneuvostossa. Asioiden digitaalinen hoitaminen on hankalaa. Suomessa on nyt yritys helpottaa vahvan tunnistuksen saamista digitaaliseen asiointiin. EU alueella ongelma saataneen ratkaistua viimeistään 2026, kun eIDAS2 järjestelmä tulee voimaan. EU-direktiivin valmistelussa yritimme vaikuttaa, jotta geoblokkaus vähentyisi. Hyväksytty direktiivi ei kuitenkaan ollut asialle suosiollinen.
Ovatko EU:n alueella asuvat ulkosuomalaiset mielestänne ulkosuomalaisia vai puoliksi kotimaisia? Ovatko Euroopassa asuvien suomalaisten ongelmat mielestänne samanlaisia kuin vaikka Pohjois-Amerikassa tai Australiassa asuvien ongelmat?
– EU alueella asuvat ovat suomalaisia EU-kansalaisia. EU:n sisämarkkinoiden ja Schengen alueen vuoksi EU:ssa asuvien ongelmat ovat vähäisempiä.
– Näin CV:stanne että olette opiskelut myös Yhdysvalloissa. Mikä jäi Yhdysvalloissa olostanne päällimmäiseksi tunteeksi, vaikuttaako se vieläkin?
– Olen opiskellut Columbian yliopistossa 1977-78 oikeustiedettä ja suoritin LL.M. tutkinnon. Asuin New Yorkissa runsaan vuoden. Päällimmäisiksi huomioiksi jäivät positiivisuus, monimuotoisuus, yritteliäisyys ja ystävällisyys. Olen elämässäni sen jälkeen painottanut näitä asioita. Itse voi vaikuttaa, että huominen päivä on parempi.
Ovatko ulkosuomalaiset vain yleensä hyvin koulutettu työvoimareservi, jota nyt pitää houkutella takaisin? Heidän elämänsä on toisessa maassa, mutta haluavat säilyttää suomalaisuutensa ja muistaa juurensa.
– Jokainen päättää itse siitä, missä hänen on paras asua. Toivomme kuitenkin, että ulkosuomalaiset säilyttäisivät oman kielensä ja opettaisivat sen lapsilleen. Suomalaisen yhteiskuntaelämän ja kulttuurin tuntemus on rikkaus, josta on hyötyä kaikkialla maailmassa.
Miksi Suomi-Seura painottaa niin paljon paluumuuttoa? Nytkin paluumuuton edistäminen mainitaan Suomi-Seuran strategiassa ensimmäisenä kehitystoimenpiteenä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on 600.000 ulkosuomalaisten jälkeläistä, joista ani harva edes harkitsee paluumuuttoa. He ovat onnellisia kotimaassaan.
– Suomessa on tällä hetkellä pulaa kansainvälisistä osaajista. Suomi-Seuran tärkeimmän tehtävän pitää kuitenkin olla jatkuvan yhteyden ylläpito ulkosuomalaisten ja Suomen ja suomalaisen kulttuurin välillä.
Oman toimintaohjelmansa mukaan, Sasi haluaisi kehittää Suomi-Seuran ja Ulkosuomalaisparlamentin toimintaa paremmin vastaamaan muuttuneen maailman tilannetta.
Sasin mielestä Suomi-Seuran tarkoitus on ulkosuomalaisten asian ajaminen. ”Suomi-Seura on viime vuosina merkittävästi vähentänyt voimavarojaan ulkosuomalaisten edustuselimelle, Ulkosuomalaisparlamentille. Myös ulkosuomalaisten aluetoiminta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Erilaisten hankkeiden sijasta Suomi-Seuran pitäisi palata suorittamaan ydintehtäväänsä.”
Suomi-Seuran sisällä toimivalle Ulkosuomaisparlamentille haetaan parlamentaarista katetta ja sen toimintaa kehitetään määrämuotoisemmaksi.
Ameriikan ihmisiä 