Aikuisopiskelijana lakimieheksi – Anita Pellinen Alanko

Anita Alanko Floridassa

Yhdysvaltojen Patenttivirastossa työskennellyt patenttitutkija Anita Pellinen Alanko kuuli varmaan kaikki vitsit lakimiehistä ja niiden tarpeellisuudesta kertoessaan aloittavansa lakiopinnot iltaluentoina.

Epäilykset uuden uran aloittamisesta eivät Anitaa kuitenkaan hätkäyttäneet, vaan päämäärätietoisesti Anita selvitti päätoimisesti opiskeltuna kolmen vuoden prässin neljässä vuodessa päivätyönsä ohessa.

”Anita oli jo kouluaikoinaan Virginiassa aina luokkansa paras”, muistaa Anitan äiti Aune ylpeyttä äänessään, Anitan isä Aarre Pellinen kuitenkin hieman toppuuttelee lempeästi vaimoaan liiasta kehumisesta. Ylpeyteen on ollut kuitenkin aihetta, matemaattisesti ja musikaalisesti lahjakas Anita valitsi ja toteutti uransa insinöörinä, mutta jäi edelleen vaalimaan mielessään myös toisenlaista mahdollisuutta.

1960-luvulla elettiin naisten vapautumisen aikaa, lasikattoja rikottiin urakalla. Aikaisemmin opinhaluisten ja lahjakkaiden tyttöjen ura suuntautui pääasiassa opettajiksi, joka katsottiin ”heikommalle sukupuolelle” sopivaksi ammatiksi. Opettajien kannustuksesta ja isänsä esimerkin mukaan Anita päätti kuitenkin opiskella insinööriksi ja ottaa opintojensa pääaineeksi ”chemical engineering”, parhaiten suomennettuna ehkä kemian diplomi-insinöörin opinnot. Nyt Anita tunnustaa, että mielessä oli jo silloin kangastellut lakimiehen ja juristin ura.

Anitan omaan insinöörin opiskeluaikaan liittyi myös yhden vuoden opiskelu vaihto-oppilaana Teknillisessä Korkeakoulussa Espoossa. Kemian tekniikkaa pääaineenaan opiskelleen Anitan oppimateriaali oli tuohon aikaan 1990-luvun alussa englanniksi, mutta luennot pidettiin suomeksi. Tältä ajalta on peräisin Anitan varsin hyvä suomen kielen taito, osansa tästä juontuu myös nuorena solmittu avioliitto Kauhajoelta kotoisin olevan Olli Alangon kanssa.

Insinööriopiskeluiden päätyttyä ensin kandidaatin tutkintoon Virginian yliopistossa ja maisterin tutkintoon Rochesterin yliopistossa Anita valmiina kemian insinöörinä siirtyi Yhdysvaltojen valtion palvelukseen Patentti ja tavaramerkkitoimistoon patenttien tutkijaksi. Patenttiviraston toiminta ei ollut Anitalle tuntematonta, isä Aarre toimi pitkään Patenttiviraston palveluksessa. Virastossa oli patenttitutkijoita Isä-Aarren aloittaessa vain kourallinen, nyt keksintöjen omaperäisyyttä virastossa arvioi yli 8000 tutkijaa.

 Yhdysvalloissa moderni patenttilaki saatiin vuonna 1790. Yksi kuuluisimmista ja rahallisesti tuottavimmista patenteista lienee ollut Alfred Nobelin johtamalle yhtiölle myönnetty patentti dynamiittiin. Patentti on voimassa 20 vuotta sen myöntämisestä.

Wikipedia

Patenttitutkijan työ on mielenkiintoista, mutta kovin yksinäistä puurtamista toimistossa. Perheen kasvaessa ”ruuhkavuodet” pitivät Anitan viraston palveluksessa 26 vuotta. Elämän tasaantuessa ja lasten kasvettua aikuisikään vanha haave lakimiehen urasta alkoi kuitenkin kiehtoa uudelleen.

Opiskeluinto

Anita sai Patenttiviraston kanssa tehtyä sopimuksen, jonka mukaan virasto auttaisi opiskelussa ehdolla, että Anita palaisi viraston palvelukseen opiskelun päätyttyä. Kotiasiatkin olisi hoidettavissa isä-Aarren ja äiti-Aunen avulla, Anitan vanhemmat asuvat kesäkauden vain muutaman kilometrin päässä Anitan ja silloin teini-ikäisten tyttöjen asunnolta. Anitan vanhin tytär oli myös juuri saanut ajokortin, joten sekin helpottaisi perheen elämää, eikä Anitaa välttämättä enää tarvittaisi koko ajan perheen elämän pyörittämiseen.

Oman opiskelunsa ohessa Anita joutuisi myös luotsaamaan yksinhuoltajana kolme teini-ikäistä tytärtään lukiosta yliopisto-opiskelijoiksi. Anitan tyttäristä vanhin on nyt aloittanut opiskelunsa Cornellin yliopistossa ja kaksoset Virginian yliopistossa tyttöjen äidin paneutuessa lakiopintoihin. Lakitiedettä nuoret opiskelijat omaksi eivät alakseen valinneet äitinsä esimerkistä huolimatta, vaan opinnot ovat ainakin vielä psykologiaa ja kielitieteitä.

Uni on vain kofeiinin korvike.

Yleinen huomio kiireisen elämän keskellä

Lakiopintojen alettua Anitan elämästä tuli kovin kiireistä. Viraston etätyö piti aloittaa aamulla kello seitsemäksi, joten lopettamaan pääsi pääsisi kolmen aikaan. Muutaman tunnin itseopiskelun jälkeen olisi lähtö yliopistolle luennoille, joista kotiin pääsisi iltayhdeksän-kymmenen aikoihin. Illalla vielä muutama tunti lakikirjojen lukua ja nukkumaan puolelta öin. Herätys olisi jälleen kuutisen tuntia myöhemmin. Viikonlopuistakaan ei olisi juuri luppo-ajaksi, ne piti pyhittää omaehtoiselle opiskelulle.

Aloittaessaan opiskelun Anita tiesi sen vievän hänen kaiken vapaa-aikansa, myös rakas harrastus musiikki joutuisi jäämään tauolle. Koko Anitan suku on varsin musikaalista, Anitan omia instrumentteja ovat piano ja oboe. Pelliset tunnetaan myös Floridassa vahvoina musiikkimiehinä, Hankasalmelta kotoisin olevan Anitan äidin Aunen suvusta Pöyhösistä löytyy myös esiintyviä taiteilijoita ja musiikkikilpailuiden voittajia.

Anitalle opiskelu oli rankkaa aikuisten iltakoulua, joskus raskaaltakin tuntuneeseen opiskeluun toi hieman helpotusta vertaistuki, myös monet muut opiskelijat olivat jo perheellisiä ja kamppailivat samojen oman elämänsä järjestelyidensä kanssa.

Opiskeluaikanaan Anita Pellinen Alanko osallistui opiskelutoverinsa, korealaista sukujuurta olevan Jennifer Galstadin kanssa parikilpailuna järjestettyyn maanlaajuiseen 19th Annual Law Student Tax Challenge -kilpailuun, johon 48 opinahjosta osallistui kaikkiaan 81 paria. Lakitieteen ilta-opiskelijat Alanko ja Galstad pärjäsivät kisassa hienosti selviytyen semifinaalivaiheeseen kuuden parhaan kaksikon joukkoon.

Kilpailun lisäksi Anita muistaa tältä opiskeluajaltaan mukavana muistona vierailun Puolassa Krakovassa olevassa Jagiellonian Universityssä. Matkaan liittyi myös muistoja Krakovan nähtävyyksistä, vierailijat vietiin lakitiedettä aikuisiässä opiskeleville varsin sopivasti Krakovan liepeillä sijaitsevaan suolakaivokseen.

Juris Doctor ei vielä riitä asianajoon

Neljä vuotta kestäneen minuutintarkan ohjelman päätökseksi Anitalle ja hänen opiskelutovereilleen myönnettiin lopulta komea lakitieteen tohtorin ”Juris Doctor” arvo. Pelkällä tohtorinarvolla ei Yhdysvalloissa saa vielä lakimiehen ammattia harjoittaa, aloittavien lakimiesten pitää vielä suorittaa osavaltiokohtaisen ”lakimieskillan” tutkinto.

Anita suoritti ensin lakimiehen tutkinnon Washingtoni D.C:ssä vuonna 2020 ja sai Floridan lakimiesliiton varsin vaativan Florida Bar-tutkinnosta hyväksynnän lakimiehenä toimimiselle Floridassa vuonna 2021. Hyväksymisjuhlallisuudet järjestettiin lokakuussa pandemian vuoksi vain netin kautta, jolloin jotain tilaisuuden tunnelmasta jäi puuttumaan.

Anita Alanko olisi nyt valmis lakinainen, joka voisi alkaa auttamaan ratkottaessa kanssaihmisten oikeudellisia pulmia, mutta valtion virkansa vuoksi juristin toimiminen ei vielä ole mahdollista. Lakituntemustaan Anita voi toistaiseksi käyttää kuitenkin antaessaan mahdollisuuksiensa mukaan neuvontaa pro bono. Tähän Anitalla on mahdollisuus esimerkiksi Virginiassa toimivassa Good Samaritan Advocates -ryhmässä, jossa Anita on jo ollut aikaisemminkin mukana.

Jos joutuisin valitsemaan uudelleen, olen varma, että tekisin kaikista vaikeuksista huolimatta saman uudelleen!”

Anita Pellinen Alanko

Anitan suunnitelmissa on aloittaa juristina toimiminen, mutta se joutunee odottamaan vielä kuutisen vuotta Anitan pääsyä Patenttivirastosta eläkkeelle. ”Toiveammattiin valmistuminen, vaikka myöhemmälläkin iällä on antanut lisää virtaa, itsekunnioitusta ja kipinää”, kertoo Anita. ”Juridinen tutkinto avaa toki myös nykyisessä työpaikassani uusia ovia.”


Timo Vainionpaa/USAsuomeksi.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s